Pitkähkön kaksintaistelun jälkeen halu saada tavarat pakattua mahdollisimman pian voitti halun seurata Palanderin edesottamuksia.

Tavaraa lentää roskiin kiitettävällä menestyksellä. Vanhoista päiväkirjoista en malta luopua, vaikka satunaisten vuodatusten lukeminen nostaakin punan poskille; kyllä teini-ikäisen elämä voi olla uskomattoman vaikeaa... :) Kahta kirpputorikohtalolta aikoinaan säästynyttä Barbieta en myöskään raaskinut heittää pois. Kyseiset nuket on muistaakseni säästetty mahdollisia omia tyttäriä varten, mutta mahtavat ne tulevat tyttäret aikanaan saada hyvät naurut äidin vanhoista "nukeista"... kelpaavatkohan ne edes parin vuoden päästä kummitytölle??

Hampaista ennen oikomishoidon aloittamista valetut kipsimuotit sentää heitin menemään. Niiden kohtaloksi koitui pohjasta löytynyt päiväys vuodelta -94. Luotan muistiini ja elän siinä uskossa, että hammaslääkäri käski säästää niitä (vain?) seuraavat kymmenen vuotta...