Viikonloppu oli aivan mahtava. Söin hyvää ruokaa, kuuntelin hyvää musiikkia (Jippu oli ihan uskomattoman hyvä!), tapasin vanhoja hyviä tuttuja ja tärkeääkin tärkeämpiä ystäviä (ja pari ihan uuttakin tuttavuutta), puhuin ääneni käheäksi ja nauroin vatsalihakseni kipeiksi. Potterkaan ei ollut lainkaan hassumpi.

Töihin palaaminen tuollaisen viikonlopun jälkeen oli vähän vähemmän riemastuttavaa. Varsinkin, kun (ah, niin ihanalla...) työparillani oli enemmän kuin tarpeeksi kerrottavaa viikonlopun laivareissusta...

Onneksi opinnäytetyö edistyi tänään edes hiukan.