Mistäköhän tätä väsymystä riittää? M ei tullutkaan eilen, ja löysin itseni nukkumasta Daniel Craigin parista jo yhdeksän jälkeen... Eihän se vaarallista ole, mut mihinkään "ylimääräseen" väsymykseen ei pitäis olla mitään syytä.

Jäljellä olevien työpäivien määrä alkaa pikkuhiljaa tuntua vähän liian konkreettiselta. Viisi enää, ja niistäkin on otettu ylityötunteja niin paljon, että työajat on enemmän tai vähemmän omituisia. Keskiviikon kevätjuhlassa on ensimmäinen itkun paikka, eikä perjantainakaan varmaan lähdetä töistä ihan pelkissä lomatunnelmissa... Muksut on onneksi yhtä lukuunottamatta tallella kun työt jatkuu elokuussa, puolet omassa ryhmässä ja puolet naapurissa, se on kiva tietää. Mut ikävähän niitä tulee!

Olen viikonloppuna ahkeroinu sen verran, että kannoin ison määrän tavaraa roskiin. Ajatuksen tasolla lähtöpassit on saanu aika kasa tavaraa, sopivaa hetkeä toteutukselle odotellaan. Puolet viikonlopuksi varatuista työasioistakin on tehty, jos vielä illalla saisi kirjotettua yhden vasun niin oltaisiin jo reilusti voiton puolella. Huomenna voisi sitte harrastaa kopiointia, kukkien piirtelyä ja mapitusta. Niiden lisäksi on kyllä ihan oikeitakin töitä, eikä edes kaikken mukavimpia sellaisia.

Mut ensi viikko aloitetaan mukavasti kaupungin tarjoamilla mitalikahveilla! Joskus näinkin.