Ajan saa näköjään kulumaan lähes valon nopeudella kun vihdoinkin ottaa asiakseen selvittää rästissä olevien hommien vuorta! Aamupäivä on mennyt kuin siivillä ja mies taitaa töistä tullessaan repiä pelihousunsa kun en tänäänkään ole valmis lähtemään Yyteriin ilman odottelua.

Kuoron tukiyhdistyksen sihteerin homma on toisaalta helppo mutta toisaalta täysin sietämätön. Melkein koko kesänä ei ole tarvinnut tehdä mitään mutta nyt, kun koulujen alku on jo vaarallisen lähellä on tällä sihteerillä hommaa vaikka muille jakaa. Tekemisen iloa maustaa pienoinen epävarmuus siitä, teenkö kaiken nyt niin kuin kuuluukin ja onnistunko unohtamaan jotain elintärkeää... Olen kiitettävällä intensiteetillä kiusannut kesälomailevaa taloudenhoitajaa ("Totta kai tarvitsen vähintään riisin verran paperia kirjeiden monistamiseen! Miten niin en voi ostaa itse ja laskuttaa myöhemmin?? Ei ole aikaa odottaa ensi viikkoon!!) ja SULASOLin ihmisiä kinuamalla tietoja jo edesmenneen suurmiehen kuorosolfasta. Patentti- ja rekisterihallituksen kanssa meni hermot jo useampaan kertaan, seuraavana listalla ovat koulujen yhteistyökyvyttömät rehtorit. Edeltäjäni sentään on erittäin yhteistyökykyinen, ja puhelinnumero onkin kovassa käytössä :)

Olen niiiin tyytyväinen kun raahauduin aamulla lenkille vaikka motivaatio olikin vähintään nollassa.Voin maata auringossa hyvällä omallatunnolla kun olen kerrankin saanut jotain aikaiseksi :) Kahden eri kirjaston kirjat odottavat silti palauttajaansa ja sihteerin paperit ovat levällään kuin jokisen eväät, sitä paperia pitäisi ostaa ja eläinkaupassa käydä ja kauppahallissa ja ja ja...