Terveisiä vaan töihin. Hienosti saitte molemmat asianosaiset tosi pahalle tuulelle. Ei paljon suklaasuukot tai hätäisesti vaihdetut "onhan kaikki ok?" -katseet auta.

Eikä ne &%¤(%"! kurahousutkaan ihmeisiin pysty. Siinä D:n isälle terveiset.

Jostain pitäisi löytää oikea asenne harjoitteluun ja tähän harjoitusten määrään. Tietäspä vaan, että mistä. Vielä ei auta ajatus siitä, että reilun kuukauden päästä ollaan Italiassa, niin paljon on vielä tekemistä. Sihteerillä varsinkin. Taiteellinen johtaja osasi (onneksi) lukea jostain rivien välistä, että vähitellen aletaan mennä sietokyvyn rajoilla, ja tarjosi mukavasti pikku luontaisetuja. Ihan ansaitusti.

Aurinko sentään paistaa. Ja ehkä viikonlopun aikana voisi jo saada vauvauutisia, joohan? :)