Iltansa voisi viettää paremminkin kuin päivittämällä joulukonserttien kutsuvieraslistaa. Ihan varmasti voisi. Uhraamalla arvokasta (hah!) aikaani saatan kuitenkin säästyä turhautuneelta tuskailulta siinä vaiheessa, kun kutsut pitää saada postiin. Ehkä. Ei näiden hommien kanssa koskaan tiedä... Mutta jos se tästä sihteeristä on kiinni niin tänä vuonna homma sujuu (vähintään) kuin tanssi, eikä tulevina vuosinakaan tarvitse pohtia että kuka mahtaa tehdä ja mitä ja mitenköhän aikaisemmin on tehty. Minkä takia kaiken pitää aina olla niin hankalaa??

Sairastamisesta on selkeästi jotain hyötyäkin. Opinnäytetyö on edistynyt paitsi määrällisesti myös laadullisesti, mikä on suoranainen ihme. Aika isokin semmoinen. (Fyysistä) oloa se ei valitettavasti paranna yhtään, eikä tunnu parantavan mikään muukaan. Paitsi ehkä suklaajäätelö.